Viulu on Szymanowski-intrumentti / Violin is a Szymanowski instrument

Kirjoittaja / Writer: Stevan Sretenovic, viulisti / violinist
The original text in English can be found below (after the Finnish translation)

starry-sky-1948523_1920
Vincent Van Gogh – The Starry Night (kuva: Pixabay)

Karol Szymanowskin viulumusiikkia pidetään nykyään standardiohjelmistona. Hänen niiden viululle sävellettyjen teostensa joukkoon, joita esitetään eniten, mutta ei läheskään riittävästi, lukeutuvat viulusonaatti Myyttejä ja viulukonsertot. Mielestäni hänen konserttonsa ovat keskeisimpiä ja oivaltavimpia olemassa olevia viulukappaleita.

Szymanowski sävelsi ensimmäisen viulukonserttonsa vuonna 1916 Zarudziessa, Ukrainassa. Szymanowski omisti teoksen yhdelle aikansa kuuluisimmalle puolalaisviulistille Pawel Kochanskille. On tunnettu tosiasia, että Kochanski avusti Szymanowskia sävellysprosessissa antamalla hänelle ohjeita viulutekniikkaan ja soittimen sointiväreihin liittyen. Kochanski loi myös kadenssin konserttoon. Teoksen kantaesitys oli vuonna 1921 Varsovassa, orkesterina oli Varsovan filharmoninen orkesteri solistinaan Józef Ozimiński. New Yorkin kantaesityksessä vuonna 1923 sen sijaan solistina oli itse Kochanski, joka esitti teoksen useita kertoja Yhdysvalloissa, ja näin ollen saattoi konserton kansainvälisen suosion ulottuville. Konserttoa pidetään useissa yhteyksissä ensimmäisenä modernina viulukonserttona, koska sen rakenne ei mukaile perinteistä kolmiosaista standardia konserttomuotoa, eikä siinä ole tonaalista harmoniaa ja tavanomaista teemojen välistä draamallista suhdetta. Teos sai innoituksensa Tadeusz Micińskin runosta Toukokuun yö. On ilmeistä, että teoksen pääteemana on fantastiset aspektit ja fantasia ylipäätään, kuulostaen usein unenomaiselta sadulta. Tämän vuoksi konsertto on lähempänä ekspressionistista kuin romanttista tyyliä. Tässä yksiosaisessa teoksessa voi kuulla viisi erilaista osiota, joissa kaikissa on erilainen tunnelma. Orkesterin ja solistin roolit ovat vastakkaisia, orkesteri on dramaattinen hahmo ja sooloviulu lyyrinen kommentoija suurimman osan ajasta.

Szymanowski sävelsi toisen viulukonserttonsa vuosina 1932-1933 jälleen Kochanskin pyynnöstä. Kochanski kantaesitti teoksen Varsovan filharmonisen orkesterin kanssa vuonna 1933, tämä oli upean viulistin viimeinen esiintyminen. Kuten edellisessäkin konsertossa, Kochanski avusti tämänkin teoksen sävellysprosessissa ja loi myös kadenssin siihen. Toinen konsertto on hyvin erilainen kuin ensimmäinen. Kierrettyään maailmaa Szymanowski palasi Puolaan vuonna 1922, ja siitä lähtien hänen sävellystyylissään voidaan havaita oleellinen muutos. Kosmopoliitti säveltäjä alkoi yhä enenevässä määrin ammentaa innoitusta puolalaisesta kansanmusiikista, vanhoista melodioista ja vahvoista kansanmusiikin rytmeistä. Toista viulukonserttoa värittää kansanmusiikkivaikutteet, Szymanowski käyttää siinä runsaasti modaalista harmoniaa. Teoksen yleistunnelma on tummasävyinen ja primitiivinen; se on oikeastaan kokoelma alkukantaisia lauluja, joissa on vahvoja emotionaalisia purkauksia. Sooloviuluosuudet ovat tässä yksiosaisessa konsertossa hyvin tunteikkaita, energisiä ja niissä on kuultavissa talonpoikaistanssien vaikutusta, samalla se sisältää paljon sielukkaita lyyrisiä ominaisuuksia.

Näitä molempia konserttoja on suuri ilo esittää ja kuunnella – suosittelen suuresti kaikille lukijoillemme!

**************************

ORIGINAL TEXT IN ENGLISH:

starry-sky-1948523_1920
Vincent van Gogh – The Starry Night (photo: Pixabay)

Violin is a Szymanowski instrument

Nowadays, Karol Szymanowski’s violin music is considered to be somewhat of a standard repertoire. The pieces for violin which are most frequently, but not nearly enough performed are Violin Sonata, Myths, and Violin Concertos. In my view, the Concertos are the most substantial and fully realized amongst violin pieces.

The first Violin Concerto was composed in 1916, in Zarudzie, in Ukraine. Pawel Kochanski, the famous Polish violinist at that time, was the one to whom Szymanowski dedicated this piece. It is well known fact that Kochanski assisted to Szymanowski during the composing process, giving him advices on the violin technique and timbre specific for the violin playing. Kochanski also wrote the cadenza for the concerto. The premiere of the piece was in 1921 in Warsaw, by Warsaw Philharmonic and Jozef Oziminski as a soloist. The New York premiere was in 1923, by Kochanski, who performed the work several more times in the USA, giving this Concerto a chance to gain some international popularity. This Concerto is often regarded as the first modern violin concerto, with the dismissal of the standard three movement form of a concerto, tonal harmony and the standard dramatic relation of the themes. The piece was inspired by Tadeusz Micinski’s poem ‘May Night’. It is very clear that fantastical aspects and fantasy overall are the main subject in this piece, which often sounds as dream-like fairytale. That is why the Concerto is closer to the expressionistic style than romantic. In this one-movement piece, five different sections can be observed, each one having a different mood. The roles of the orchestra and the soloist are quite the opposite, orchestra being the dramatic figure and solo violin being the lyrical commentator most of the time.

The second Violin Concerto was composed in 1932-33, at the request of Kochanski, who also premiered the Concerto with the Warsaw Philharmonic in 1933, which was the last performance by the great violinist. As in the previous Concerto, Kochanski also assisted in the making of the piece, and also provided the cadenza. This piece is quite different from the previous concerto. Szymanowski, the world wanderer, returned to Poland in 1922, and from then on, one can observe the change in style of expression in Szymanowski’s work. The cosmopolitan started to be fascinated by Polish folk music, old melodies and strong folk rhythms. The music language in the Concerto No. 2 is also colored with folk influences, Szymanowski very often uses modal harmony. The general feeling of the Concerto is dark, primitive; the work is in a way a sort of collection of primordial-like songs with the strong emotional eruptions. The solo violin part in this one-movement Concerto is very expressive, energetic, with rustic dance influences, while also having plenty of soulful lyrical qualities.

Both of these wonderful Concertos are a joy to perform and also to listen to – something I would highly recommend to our readers!

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s