Teksti ja haastateltavien kuvat: Reetaliina Marin

Lisätietoa Kymi Sinfoniettan kausikorteista: https://kymisinfonietta.fi/liput/kausikortti/

Kysyimme Kymi Sinfoniettan kausikorttilaisilta ja kulttuurialan konkareilta Kati Paasilta ja Annika Utriaiselta, mikä heitä vetää puoleensa säännönmukaisessa sitoutumisessa orkesterin konsertteihin. Ystävyksistä suorastaan huokui innostuneisuus sinfonisia elämyksiä kohtaan ja halu visioida sitä, millä tavoin orkesteri voi tulevaisuudessa säilyttää elinvoimansa muuttuvassa maailmassa. Molemmat sivusivat teemaa myös oman päivätyönsä, Paasi Satama Areenan toimitusjohtajan ja Utriainen Merikeskus Vellamon kehittämispäällikön näkökulmasta. Kulttuurin tuomisella viikoittain arkeen voi olla yllättäviä vaikutuksia, kuten saimme Paasilta ja Utriaiselta kuulla.

Kymi Sinfonietta löysi luontevasti paikkansa ystävysten kalentereista

Kausikorttilaisuuteen sitoutuminen tuli ajankohtaiseksi Utriaiselle ja Paasille vuosi sitten syksyllä. Syyskausi 2025 oli eräänlainen testikausi molemmille ja kokemus oli niin myönteinen, että seuraavan kausikortin hankkimista ei tarvinnut enää erikseen harkita. He myös suosittelevat ”testikierrosta” niille, jotka ovat kahden vaiheilla ja haluavat testata, miten konsertit solahtavat osaksi arkea. Paasin kohdalla Kotkassa vietetyn ajan lisääntyminen herätti tarpeen löytää säännönmukaista paikallista kulttuurisisältöä arkeen. Utriainen oli kulttuuritapahtumien suurkuluttaja nuorempana ja nyt oli jälleen sopiva hetki sitoutua konsertteihin.  Myös julkisuudessa käyty keskustelu Kymi Sinfoniettan rahoituksesta ja tarpeellisuudesta alueella sysäsi ystävyksiä pohtimaan aihetta syvällisemmin ja harkitsemaan kausikorttilaisuutta myös tältä kannalta.

– Keskustelimme siitä, että jos meillä on näin hieno orkesteri täällä Kymenlaaksossa ja näin monipuolista musiikkitarjontaa, niin mitä nyt pitäisi tehdä? Aloitimme tutustumisen orkesterin tarjontaan. Sitten päätimme, että nyt ainakin ostamme ne kausikortit – kokeilemme, miltä se tuntuu, Paasi muistelee.

Molemmat kehuvat orkesterin monipuolista ohjelmistoa. Monipuolisuus tuo jatkuvasti uudenlaisia musiikkielämyksiä omaan elämään:

– Meillä on todellakin luottamus ammattilaisiin. Ja samalla näiden musiikkivalintojen kautta tulee myös haastaneeksi itseään ja tietää, että saa kuulla aina jotain aivan uutta, Utriainen kertoo.

Konserttikokonaisuus on kokonaisvaltainen elämys

Kausikortti ei ole vain pääsylippu konsertteihin, vaan siihen liittyy myös laajempi sosiaalinen näkökulma. Paasi ja Utriainen käyvät konserteissa yhdessä ja vaihtavat kuulumisia ennen konserttia ja väliajalla. Myös tapahtumapaikalla on suuri merkitys. Paasi liputtaa sen puolesta, että orkesteri vierailee myös konserttisalien ulkopuolella, sillä yleisötyö ja konsertit esimerkiksi Satama Areenalla ovat omiaan tuomaan aivan uutta yleisöä:

– On tärkeää, että konserttipaikalla musiikki on aistittavissa oikealla tavalla ja että kokonaisuus toimii myös tapahtumajärjestelyiden puolesta hyvin. Mutta välillä on hyvä myös jalkautua muualle. Sitä kautta voi löytyä uusiakin kohderyhmiä, jotka myönteisen kokemuksen innoittamina tulevat konserttitalollekin konsertteihin.

Mikä merkitys on sitten sillä, että jokaisessa konsertissa kausikorttilaista odottaa oma nimetty vakipaikka? Paasi ja Utriainen haluavat istua melko edessä, josta he myös näkevät muusikot hyvin, aistivat orkesterin tunnelmia ja tulevat tiiviimmin osaksi konserttikokemusta. Kotoisuuden tunnetta lisää se, miten esimerkiksi viereisillä paikoilla istuvat kuulijat ovat ottaneet heidät vastaan.

– On se merkityksellistä, että on juuri ne tietyt omat paikat. Olimme ensin vähän taempana, kuutosrivillä. Sitten totesimme, että haluamme vielä vähän edemmäksi, koska tahdomme myös nähdä muusikot hyvin. Kotkan konserttitalolla orkesteri ja koko elämys on lähempänä ja on tietyllä tavalla kotoisampaa, Utriainen toteaa.

– Kyllähän meille on tullut myös jo suosikkisoittajia ja tiedämme jo ennakkoon, että tuo soittaja reagoi tuolla tavalla. Kun istuu niin lähellä ja soittajat ovat monesti samoja, niin kyllähän heistä tulee myös sellaisia persoonia, joita haluaa olla kannustamassa siellä yleisössä. Muut konserttikävijät ovat ottaneet meidät tosi lämpimästi vastan. Myös henkilökunnan edustajat ovat huomanneet, että meistä on tullut jo osa kalustoa, Paasi naurahtaa.

Hengähdyshetki arjen keskellä ja tuki paikalliselle kulttuurille

Molemmat kokevat, että konsertti suo tärkeän hengähdyshetken arkeen. Se tarjoaa jotakin täysin erilaista esimerkiksi liikunta- tai ulkoiluharrastukseen verrattuna, vaikka niilläkin on oma tärkeä roolinsa. Kausikortti tuo musiikkielämykset automaattisesti kalenteriin ja se on myös taloudellisesti järkevää: yksittäisen konsertin hinta pysyy kohtuullisena.

– Konserteissa pääsee nousemaan arjen yläpuolelle. Se on katko arkeen ja se on myös jotain täysin erilaista kuin muut harrastukset. Jos harrastukset ovat pääasiassa liikunnallisia tai ulkoiluun liittyviä tai käsitöitä, tarjoaa konserttielämys jotain aivan erilaista niiden rinnalle. Kausikorttiin sisältyy myös paljon ja olen yllättänyt positiivisesti, miten monta konserttia siihen kuuluu, Utriainen kertaa.

– Minusta konsertit luovat valtavasti hyvinvointia ja myös irrottavat arjesta. Ainakin itse koen niin – konsertissa keskittyy niin vahvasti siihen, mitä ympärillä tapahtuu ja se on tosi hyvä tapa nollata. Se tuo myös helpolla tavalla hyvää musiikkia arjen keskelle. Onhan se aivan upea mahdollisuus, Paasi jatkaa.

Molemmat näkevät kausikorttilaisuuden myös tapana tukea oman alueen kulttuurielämää. Molemmille on tärkeää, että Kymi Sinfonietta säilyy osana Kotkan ja Kymenlaakson kulttuuritarjontaa.

– Mielestäni on tärkeää tukea sitä kulttuurielämää, mitä meillä täällä Kymenlaaksossa on. Täällä on upea kulttuurielämä, kun siihen paneutuu ja tutustuu. Jos ei vielä ole löytänyt tämän tarjonnan äärelle ja vähänkään aihe kutkuttaa, niin kyllä minusta kannattaisi antaa sille se mahdollisuus. Jokaisen, joka haluaa, että Kotka pysyy kartalla myös kulttuurin näkökulmasta, niin palveluita pitää tietysti käyttää. Se on ihan selvä, että tapahtumia tulee lisää, kun tapahtumissa käydään. Se vaatii myös uudistumista, Paasi toteaa.

– Jos pohdin elämää eteenpäin, niin todellakin haluaisin, että tällainen mahdollisuus säilyisi täällä. Tuntuu jotenkin hirveän surulliselta ja jotenkin tyhjältä, jos kaupungista lähtisi tällainen elementti pois. Kymi Sinfonietta edustaa sitä kulttuuritarjontaa, mitä kaipaan elämääni, ja jos orkesteria ei olisi, niin haluaisinko elää Kotkassa. Olisiko tämä sellainen kaupunki, joka tarjoaa minulle sellaisen elämän kuin haluan, Utriainen pohtii.

Uudistumista ja heittäytymistä

Paasi ja Utriainen kannustavat orkesteria myös löytämään uusia yleisöjä. Rohkeat ohjelmistovalinnat voivat synnyttää uusia kiinnostuksen kohteita, ja saavutettavuudella ja kiinnostavuudella voidaan kilpailla ihmisten kiireisestä ajasta.

– Uudistuminen vaatii varmastikin orkesterin puolelta esimerkiksi sen miettimistä,  minkälaisissa paikoissa saavutetaan myös nuorempaa kohdeyleisöä konserttien pariin. Uskon siihen, että rohkeitakin vetoja tarvitaan,  Paasi toteaa.

Konsertit ovat kausikorttilaiselle myös tapa haastaa omia näkemyksiä ja heittäytyä sen vietäväksi, mitä kuulee ja kokee juuri siinä hetkessä. Mielenkiintoiset uudet kuuntelukokemukset esimerkiksi nykymusiikin muodossa voivat olla myös osa arjesta palautumista ja viedä aivan uusiin maailmoihin.

– Tupsahdamme usein ihan keskeltä työasioita ja arkea konserttiin. Emme juurikaan perehdy etukäteen konsertteihin ja siitä on tullut strategiakin, että otamme vastaan sen, mitä tulee – avoimin mielin. Konsertissa on aina vähän jotain tutumpaa ja sitten saattaa olla jotain ehkä vähän vaikeampaa, jota joutuu pinnistelemään ja välillä vähän ponnistelemaan, että jaksaa kuunnella. Mutta jotenkin vertaisin sitä nykytaiteen kokemiseen: se on myös heittäytymistä, ei ole oikeaa eikä väärää tapaa tulkita. Ei tarvitse siis ymmärtää, mutta voi kokea. Monesti juttelemme näistä kokemuksista yhdessä ja huomaamme, että toinen huomasi jonkin toisen asian ja toinen jotain toista, Utriainen kertoo.

– Minusta on hyvä ja fiksu tapa, että altistamme itsemme monella tavalla palautumiselle. Myös musiikin ja kulttuurin keinoin, Paasi toteaa.