Yhdeksäsluokkalainen Vilja Matilainen kävi tutustumassa Kymi Sinfoniettan toimintaan TET-harjoitteluviikolla tammikuun puolivälissä 2023. Hänelle annettiin tehtäväksi havainnoida orkesteria nuoren silmin ja korvin. Kyseisellä viikolla Kymi Sinfoniettan vieraina olivat kapellimestari Tung-Chieh Chuang, viulisti Jiyoon Lee ja säveltäjä Osmo Tapio Räihälä, jonka teoksen Swerve orkesteri kantaesitti Kotkassa ja Kouvolassa 19. ja 20.1. ”Intohimosta musiikkiin” -konserteissaan. Kiitämme Viljaa vierailusta orkesterissamme!

Teksti ja kuvat: Vilja Matilainen

Olen Vilja Matilainen, yhdeksäsluokkalainen työelämään tutustumisharjoittelija Kymi Sinfoniettalla. Orkesteri oli minulle ennestään tuttu ja rakastan klassista musiikkia, joten tähän harjoittelupaikkaan hakeminen oli minulle luonnollinen idea. Tehtäväkseni annettiin kirjoittaa blogia orkesterityöstä nuoren silmin, itseä kiinnostavista aiheista musiikkiin liittyen, ja sain myös haastatella joitakin muusikkoja ja viikon konserttien ohjelmiston säveltäjää. 

Haastateltavikseni valikoituivat Kymi Sinfoniettan kontrabasisti Johannes Raikas,  trumpetisti Laura Vaittinen sekä säveltäjä Osmo Tapio Räihälä.

Haastattelu: Johannes Raikas, kontrabasso

Minkä ikäisenä aloitit soittamisen?

– Aloitin pianonsoiton ja kuoron noin kahdeksanvuotiaana, bassonsoiton 13-vuotiaana. Vaihdoin bassoon, koska se tuntui enemmän omalta ja musiikkiopiston bassonopettaja suositteli.

Mistä kaikesta työsi koostuu?

– Työhön kuuluvat yhteiset harjoitukset, itsenäiset harjoittelut, tutustuminen seuraavan viikon konserttien teoksiin teoriassa ja kuunnellen esimerkiksi erilaisia levytyksiä, ohjelmatoimikunnassa tulevien kausien suunnittelu.

Vaativin osa työssäsi?

– Konsertit ja esiintyminen, koska pitää keskittyä täysillä.

Osallistuuko orkesteri soittimen ylläpitoon?

– Orkesteri maksaa työvälinekorvausta ja soittimen vakuutuksesta puolet. Jos soittajalla on myös toinen soitin, jota käytetään vähemmän, se on yleensä orkesterin oma.

Millaista on tehdä työtä vaihtuvien kapellimestarien ja solistien kanssa?

– Todella mielenkiintoista ja hienoa. Kohtuullisen nopeasti näkee, miten tullaan toimeen uuden kapellimestarin kanssa. Orkesteri ja kapellimestari ehtivät yleensä sopeutua toisiinsa parissa päivässä.

Haastattelu: Laura Vaittinen, trumpetti

Miksi soittimesi on trumpetti?

– Lapsena kerrottiin, että sillä saa soittaa paljon sooloja. 1. trumpetilla niitä onkin, 2. trumpetti lähinnä säestää.

Mitä musiikki itsessään merkitsee sinulle?

– Se on olennainen osa jokaista päivää. Se on osa arkea, jonka puuttuminen olisi iso asia.

Milloin orkesterin on helppo tehdä yhteistyötä, entä vaikeaa?

– Kun kaikki ovat valmistautuneet hyvin, on helppoa toimia yhdessä. Kapellimestarin energialla on iso osa orkesterin innokkuudessa soittaa.

Mitä mieltä olet konserttiviikkojen vaihtuvista tyylilajeista?

– Tykkään paljon, tämä haastaa trumpetisteja, koska myös soittimet vaihtuvat. Se on tärkeää mielekkyyden ja tarjonnan puolesta.

Säveltäjän haastattelu: Osmo Tapio Räihälä

Miten aloitat säveltämisen?

– Se riippuu siitä, onko kyseessä ihan oma idea vai tilaussävellys. Omat ideat tulevat usein kuvataiteesta, ”kuulen” kuvataiteen, kävelen ja mietin, miltä musiikki näyttää ja sitä kautta yritän keksiä, mistä aloittaa.

Minkä takia tietyt asiat inspiroivat sinua säveltämään?

– Ideat ovat ulkomusiikillisia, kirjoitan miltä tuntuu, jälkikäteen huomaan, mitä olen tuntenut.

Miten kauan keskimäärin kestää säveltää yksi teos?

– Orkesterikappaleet vievät enemmän aikaa, lyhyet noin pari kuukautta, puolen tunnin teokset jopa puoli vuotta, säveltämään ei pysty kovin monta tuntia päivässä.

Soittimien ja orkesterien kehittyminen nykymuotoonsa

Minua kiinnostaa kovasti, miten asiat ovat kehittyneet nykymuotoonsa. Otan esimerkiksi haastattelemieni Lauran trumpetin ja Johanneksen kontrabasson, kerron yksinkertaisesti näiden kahden hyvin erilaisen orkesterisoittimen kehityksestä ja siitä, miten orkestereita on muodostunut.

Trumpetti keksittiin jo noin 1500 eKr. Se syntyi, kun ihmiset keksivät, että onttoihin esineisiin, kuten eläinten sarviin puhaltamalla, saa aikaan kajahtavan äänen. Trumpetteja alettiin valmistaa puusta, metallista ja keraamisesti. Alunperin soitin ei ollut musisointia varten, vaan sitä käytettiin merkinantovälineenä. Kirkas, korkea ääni kuului hyvin pitkienkin matkojen päähän. Koska soittimesta saa enemmän ääniä, kun se on pidempi, sen messinkiputki opittiin kääntämään lenkille, jolloin soitin ei ollut liian vaikea kuljettaa. Modernin trumpetin venttiilit keksi 1800-luvulla Anton Weidinger Itävallassa, niillä saatiin muutettua trumpetin sävelkorkeutta ja näin ollen käyttöön trumpetin koko ääniala.

Kontrabasson ja muiden jousisoittimien syntyä on vähän vaikeampi arvailla. Jouhikko, polvien välissä pidettävä jousella soitettava lyyrasoitin muistuttaa etäisesti ainakin soittotyyliltään selloa ja bassoa. Sen lähisukulaisia on tosin Virosta päin tuleva rootsikannel ja ruotsalainen talharpa ja jouhikon toinen nimi onkin jouhikannel.

Basson historiaan mahtuu vuosisatojen edestä erilaisia mallien, ulottuvuuksien ja viritysten kehityksiä. Tutkijoilla on myös ollut riitaa modernin basson alkuperästä, koska Euroopan eri alueilla on ollut omat tyylipreferenssinsä. Kuitenkin uskotaan, että soitin kehitettiin 1600-luvun Euroopassa.

No, miten orkesterit sitten muodostuivat? Orkesteri on ryhmä soittajia, tämä tuli merkittäväksi barokin aikana. Silloin orkestereissa oli lähinnä jousisoittimia, jokin kosketinsoitin kuten cembalo, joka johti orkesteria ja tarvittaessa lisättiin puhallinsoittimia. Myöhemmin 1. viulun äänenjohtaja muutettiin orkesterin johtajaksi. Ajansaatossa orkesteriin lisättiin enemmän puhallin- ja rytmisoittimia. 1900-luvulla kehitetyn kamariorkesterin idea oli, että sillä voidaan soittaa musiikkia samalla voimalla, jolle se on kirjoitettu. 1900-luvun lopulla orkesterien koulutuksesta ja yhteistyöstä kehittyi osa orkesterien tärkeimmästä työstä.

Lähteet (internet):

Vibe Music Academy, A Brief History of the Trumpet / Jordan Goehlinger, 25.1.21 / viitattu 17.1.23

Wikipedia, Jouhikko / viitattu 17.1.23

Connolly music, A Brief History of the Bass / Revelle team, 14.7.16 / viitattu 17.1.23

BBC, Listen up! – Festival of Orchestras / viitattu 17.1.23